Ministerien kauniit puheetkaan tuskin enää auttavat kestävän kehityksen toimintaohjelman valmistumista

Balin valmistelukokouksen loppu häämöttä mutta työt ovat yhä pahasti kesken

Kestävän kehityksen huippukokouksen toimintaohjelman saaminen valmiiksi Balin valmistelukokouksessa alkaa näyttää aikataulullisesti vaikealta. Työn jääminen kesken olisi erityisen suuri kolaus erityisesti isäntämaalle, joka haluaisi asiakirjasta mainetta ja kunniaa.

Maailman ympäristöpäivänä Balilla avautui virallisesti Kestävän kehityksen huippukokouksen valmistelujen ministeriosuus. Avausistunnossa oli läsnä myös Indonesian presidentti Megawati Sukarnobutri. Avajaiset jatkuivat suoraan maiden puheenvuoroilla, jotka keskittyivät Johannesburgin toimintaohjelman linjaamiseen. Puheet olivat melko odotetun kaltaisia: Lähes kaikki korostivat, että nyt suurin tehtävä on Riossa asetettujen tavoitteiden toimeenpano. Lisäksi useat kehitysmaat peräsivät vielä teollisuusmailta Riossa luvattua tukea kestävän kehityksen edistämisen edellytysten rakentamisessa ja alleviivaten vielä Rion periaatetta kaikkien maiden yhteisistä mutta eriävistä velvoitteista kestävän toteuttamisessa.

Tätä retorista konkretiaorientoituneisuutta edusti omalla puheenvuorollaan myös USA, joka jälleen kerran vaati konkreettisia toimia asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Heti perään kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö IUCN piti napakan puheenvuoron, jossa todettiin kaikkien voivan allekirjoittaa tuon vaatimuksen, mutta mikseivät neuvottelut etene, viitaten tietenkin Yhdysvaltain haluttomuuteen suostua selkeisiin toteuttamisaikatauluihin.

Yhden painavista puheenvuoroista esitti Norja, joka ihmetteli, miksi toimintaohjelma vain palaa aiemmin neuvoteltuihin sopimuksiin ja kokoustuloksiin eikä rakenna uutta. Kokouksen puheenjohtaja Salim muotoili läsnäolijoille tästä kysymyksen, joka kuului: ”Ovatko aiemmat sopimukset meille nyt ylin katto vai lattia, josta voidaan kohota ylöspäin?”

Hieman muista poikkeavan puheenvuoron esitti Kolumbian edustaja, joka piti yhteisen etiikan määrittelemistä välttämättömänä ennakkoehtona kestävän kehityksen kulttuurin rakentamiseksi. Jo Rion Agenda 21:ssä mainitaan eettisten näkemysten läpikäymisen tärkeys muttei antanut tämän(kään) toteuttamiseen varsinaisia välineitä.

Aika loppumassa

Istunnon puheenvuorot nostattivat hetkeksi taas mielialoja ja toiveita kokouksen onnistumisesta ja erityisesti kestävän kehityksen toimintaohjelman valmistumisesta. Päivän mittaan karu realiteetti palasi taas kuvaan. Puheenjohtaja Salim muodosti jälleen tiiviin maaryhmien edustajista koostuvan ryhmän, joka pyrki sopimaan toimintaohjelmasta. Aika on kuitenkin loppumassa, sillä sopimatta on yhä yli 200 kappaletta ja aikaa enää kaksi päivää. Todennäköistä on, ettei ohjelma valmistu Balilla.

Balin sitoumuksella kova hinta?

Toimintaohjelman jääminen kesken olisi erityisen suuri takaisku erityisesti isäntämaa Indonesialle ja kokouksen puheenjohtaja Emil Salimille. Indonesialainen Salin haluaisia vahvasti, että hänen kotimaansa muistettaisiin toimintaohjelman valmistumisesta. Puheissaan hän onkin nimittänyt toimintaohjelmaa ”Balin sitoumukseksi” (Bali Commitment). Monet pelkäävät tämän kunnianhimon voivan vaarantaa toimintaohjelman sisällön, jos puheenjohtaja yrittää taivutella maaryhmiä hylkäämään tärkeitä kohtia kompromissin saamiseksi. Kiirehtimisen hinta voi olla siis kova.

Tänään torstaina ministerikokous keskustelee virallisesti kumppanuushankkeista ja huomenna Johanensburgin poliittisesta julistuksesta. Neuvottelut toimintaohjelmasta jatkuvat koko ajan rinnalla epävirallisina.

Aleksi Neuvonen 6.6.2002

Bali, Indonesia

Tulostettava versio