Kestävän kehityksen huippukokouksen valmistelukokous alkoi aikalisällä

Johannesburgissa elo-syyskuussa pidettävän kestävän kehityksen huippukokouksen teemoja hiotaan New Yorkissa 25.3.-5.4.

Kestävän kehityksen huippukokouksen kolmas valmistelukokous alkoi maanantaina 25.3. täysistunnolla, jota johti valmistelukokouksen puheenjohtaja Emil Salim. Vastoin alkuperäistä ohjelmaa ei vielä maanantaina päästy kiinni varsinaisiin neuvotteluihin itse huippukokouksen teemoista.. Syynä oli ilmeisesti G77-maiden yhteisen esityksen työstön viivästyminen. Tosin EU:nkin yhteinen esitys on yhtä avoinna.

Neuvotteluissa on tarkoitus edetä puheenjohtajana toisen valmistelukokouksen perusteella työstämän paperin pohjalta. Esimerkiksi EU:ssa paperia on työstetty jakamalla osa-alueita eri maiden käsiteltäväksi ja työstämällä siitä sitten yhteistä esitystä. Toistaiseksi niin puheenjohtajan paperia kuin EU:nkin kommenttipaperia on vaivannut selkeän kärjen puuttuminen; listattuna on paljon jo aiemmissa YK:n prosesseissa mainittuja tavoitteita.

Avausistunnon tunnelmia

Avausistunnossa Johannesburgin huippukokouksen pääsihteeri Nitin Desai totesi lähtökohtien kokoukselle olevan hyvät, onhan takana onnistuneet kestävää kehitystä koskevat sopimukset niin Montereyn kehitysrahoituskokouksesta, Dohan WTO-kokouksesta kuin Marrakechin ilmastokokouksestakin. Montereyn kokouksessa tavoiteltu neuvottelutulos saatiin kasaan jo ennen varsinaista huippukokousta. Tämä herätti joissakin tahoissa kritiikkiä siitä, ettei halua ollut lähteä hakemaan vieläkin laajempaa tulosta. Desain mukaan onnistuneen kokouksen varmistamiseksi on kuitenkin tärkeää, että konsensus kyetään rakentamaan jo ennen huippukokousta. Tästä on syytä ottaa oppia myös kuljettaessa kohti Johanensburgia.

Desai käsitteli puheessaan myös Johanensburgin huippukokouksen tavoitteita todeten, ettei nyt olla rakentamassa uutta Agenda 21-tyyppistä toimintaohjelmaa. Keskeiset periaatteet on jo esitetty, nyt on aika etsiä keinoja niiden täytäntöönpanolle. Johannesburgista odotetaan yhtenä tuloksena kumppanuussopimuksia, joissa yritykset, paikallishallinto, oppilaitokset, kansalais- ja etujärjestöt tai muut kuin hallitukset sopivat yhdessä toimista kestävän kehityksen edistämiseksi. Desai painotti, ettei näiden "tyypin kaksi"-sopimusten tule syrjäyttää valtioiden välisiä sopimuksia vaan vapauttaa lisää resursseja kestävän kehityksen toteuttamiseen ja hakea sen toteuttamiseen laadullisesti uudenlaisia tapoja kuten teknologian siirto.

Tieteen ja teknologian etiikasta vauhtia kestävälle kehitykselle?

Varsinaisten istuntojen ohella on täällä laaja valikoima erilaisia oheistapahtumia lounasaikaan ja iltaisin. Kävin kuuntelemassa keskustelua, jossa käsiteltiin tieteen ja teknologian etiikan merkitystä kestävän kehityksen toteuttamisessa. Tämän UNESCon ja sen alajärjestön COMESTin (World Commission on the Ethics of Scientific Knowledge and Technology; www.unesco.org/ethics) järjestämään tilaisuuden pääviesti oli, että eettistä lähestymistä tarvitaan, jotta kompleksisesta tutkimusaineistosta voitaisiin luoda toimintasuosituksia maailman tilan parantamiseksi. Lähinnä vanhemmista tieteenharjoittajista koostuva COMESTin ryhmä näki oleellisena keinona tähän etiikan opetuksen tuomisen tuomisen vahvemmin osaksi muuta koulutusta.

New Yorkin valmistelukokouksesta raportoi päivittäin myös Institute for Sustainable Developmentin Earth Negotiations Bulletin.

Tulostettava versio