Ensimmäinen palanen Johannesburgin huippukokouksen tuloksista valmistumassa?

Kansalaisjärjestöt epävarmoja siitä, onko toimintaohjelma juhlimisen arvoinen

Johannesburgin huippukokouksessa hyväksyttävän kestävän kehityksen toimintaohjelman pitäisi saada lähes lopullinen muotonsa huomenna. Samaan aikaan EU on mahdollisesti saamassa oman linjansa kuntoon neuvottelujen viimeistä, ministeritasolla tapahtuvaa rutistusta varten.

Valmistelukokouksen pääpaino oli jälleen keskiviikkona (29.5) Johannesburgin toimintaohjelman työstäminen, jota vietiin eteenpäin kahdessa työryhmässä sekä useassa tiettyihin vaikeisiin kysymyksiin paneutuvissa alaryhmissä. Ryhmien olisi tarkoitus saada työnsä valmiiksi tänään, tarvittaessa vaikka yöllä, sillä huomenna toimintaohjelmasta kokonaisuutena olisi tarkoitus käydä keskustelu .

Toistaiseiseksi neuvottelujen vaikeimmissa kohdissa ei ole saavutettu kovin merkittäviä positiivisia läpimurtoja. Konkreettisten tavoitteiden ja aikarajojen sopiminen on ollut edelleen vaikeaa.

Ehkä irvokkain tapaus neuvottelujen jumittumisesta muutaman maan kapean kansallisen intressin takia on ollut Norjan vaatimus poistaa viittaukset merinisäkkäisiin valtameriä koskevasta kappaleesta. Tämä pohjoismainen sivistysvaltio on edelleen vahvasti pidättämässä itselleen oikeutta harjoittaa valaanpyyntiä ja sen takia jumittamassa nämäkin laajat neuvottelut. Ikävää on myös, että EU:ssa Tanska on vahvasti vaatinut siirtymistä Norjan taakse.

Balilla on liikkunut huhu, jonka mukaan valmistelukokouksen ja huippukokouksen isäntämaat Indonesia ja Etelä-Afrikka, Rion kokouksen isäntä Brasilia sekä Ruotsi olisivat pitämässä heinäkuussa oman välikokouksensa, jossa valmisteltaisiin vielä jotain aivan uuden tyyppistä sopimusta tai julistusta huippukokouksella.

EU vastaamassa kansalaisjärjestöjen huutoon?

Eilen oli myös ohjelmassa EU:n ja kansalaisjärjestöjen yhteinen tapaaminen. Järjestöt peräsivät Euroopalta ennen kaikkea johtavaa asemaa, joka sillä aikoinaan Rion kokouksessa vuonna 1992 oli. Euroopan linja onkin ollut vielä haussa johtuen ennen kaikkea sisäisen linjan epävarmuudesta. Nyt asiaan pitäisi tulla jotain korjausta, kun Euroopan neuvoston kehityskomissio vahvistaa tänään omat linjauksensa, joiden takana EU:n neuvottelijat täällä selkeästi seisovat.

Järjestöjen ehdotus oli, että nyt käsittelyssä oleva puheenjohtajan paperi pitäisi hylätä ja ottaa tilalle uusi, vahvempi. Tähän ehdotukseen EU ei tietenkään ollut kovin halukas lähtemään; pitkällisten neuvottelujen jälkeen alusta aloittaminen olisi liian uhkarohkeaa vaarantaen koko huippukokouksen tuloksen. Sen sijaan järjestöt olivat melko tyytyväisiä EU:n ajamiin kantoihin tuotanto- ja kulutustapoja koskevan luvun osalta.

Indonesian metsien tulevaisuus

Illalla suomalaisten kansalaisjärjestöjen edustajat osallistuivat indonesialaisen Telapak-metsiensuojelujärjestön järjestämään tilaisuuteen. Telapakin edustajat kertoivat, että 70 prosenttia Indonesian puukaupassa liikkuvasta puusta on peräisin laittomista hakkuista. Järjestö on pyrkinyt paikallisten kumppaneidensa kanssa vahvistamaan hakkuiden valvontaa ja paikallisten ihmisten kykyä vaikuttaa kotiseuduillaan tapahtuviin toimiin. Kiinnostavia olivat myös järjestön koulutus- ja valistuskampanjat, joilla pyritään luomaan luonnonvaraisten eläinten metsästämisestä ja kaupasta elantonsa saaville ihmisille uusia elinkeinoja esim. metsänvartijointa ja oppaina.

Kysymys Indonesian metsistä on sinänsä tärkeä, että tässä maassa, joka on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin, on heti Brasilian jälkeen toiseksi suurin biodiversiteetti.

Aleksi Neuvonen

Bali, Indonesia 30.5.

Tulostettava versio