Balin valmistelukokouksessa toimintaohjelma yhä kesken

Vaikeimmat kysymykset jäämässä ministerien neuvotteluihin

Johannesburgin huippukokouksen valmistelukokouksessa käytiin perjantain ja lauantia tiiviitä neuvotteluja kestävän kehityksen toimintaohjelmasta. Vaikeimmat kysymykset ovat yhä auki.

Ensimmäinen viikko YK:n kestävän kehityksen Johannesburgin huippukokouksen viimeisessä valmistelukokouksessa Balilla päättyi melko sekavissa tunnelmissa: Sitkeitä neuvotteluita kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ei oltu vieläkään saatu päätökseen. Moni tuntui pohtivan yhä enemmän sitä, mikä olikaan huippukokouksen keskeinen tavoite. Jo kymmenen vuotta sitten Riossa mukana olleet vertailevat tunnelmaa silloiseen todeten, ettei nyt ole ehkä sitä samaa henkeä ilmassa. Osittain tämä on ehkä luonnollistakin, onhan seurantakokous aina seurantakokous.

Täällä paikalla olevat suomalaisten kansalaisjärjestöjen edustajat kokosivat perjantaina muistion neuvottelujen tilanteesta, joka toimitettiin evästykseksi tänne saapuvalle ympäristöministeri Jouni Backmanille.

Toimintaohjelma ei vieläkään valmis

Kestävän kehityksen toimintaohjelman pohjana toimivaa ns. puheenjohtajan paperia on nyt käsitelty yleisistunnon tasolla perjantai iltapäivä ja huomattava osa lauantaina mutta yksimielisyys on yhä saavuttamatta erittäin monista kohdista. Joissain tapauksissa tietyt jo ennalta vaikeiksi tiedetyt asiat hiertävät kovastikin ja yksimielisyyden puute niistä on estänyt joistain helpommistakin kappaleista sopimisen.

Selkeät tavoitteet yhä vaikea pala sovittavaksi

Valmistelukokouksen puheenjohtaja Emil Salim on jälleen asettanut käsittelyn päättymiselle takarajan, joka nyt on maanantai ilta. Tähän takarajaan on kuitenkin pedattu jo sellainen takaovi, että hankalimmat kysymykset voidaan siirtää ministerien neuvoteltavaksi. Jo nyt ministeritasolle on siirtynyt uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä koskevasta tavoitteesta keskusteleminen.

Kuten arvata saattaa, hankalinta on ollut sopia selkeistä määrällisistä tavoitteista ja niiden toteuttamisaikataulusta. Suomen ajama Kymmenen vuoden työohjelma kestävämpien tuotanto- ja kulutustapojen toteuttamiseksi on yhä vaikeassa tilanteessa Yhdysvaltojen vastustuksen takia. Sen sijaan siihen liittyvä aloite tuotteiden ekomerkinnöistä saattaa olla jo lähempänä yhteistä hyväksyntää. Ympäristön kannalta haitallisten tukiaisten poistamista koskeva kappale on sekin yhä jäissä, osin siksi, että siihen liittyvä globalisaatiota käsittelevä luku on kokonaan käsittelemättä. Köyhyys-luvun vaikeimmin sovittava tavoite koskee sitä sanitaatio-olojen parantamista vuoteen 2015 mennessä.

Millainen julistus Johannesburgista saadaan?

Huolimatta toimintaohjelman loppuunsaattamisen vaikeudesta, on se kuitenkin lopulta se osio huippukokouksesta, jota kohtaan on asetettu kaikkein suurimmat odotukset. Se on välttämätön ennakkoehto huippukokouksen onnistumiselle, jota ilman Johannesburgia tuskin tullaan kauaa muistelemaan. Toinen oleellinen kokouksen osatekijä, poliittinen julistus, on tietenkin nyt nousemassa yhä enemmän kiinnostuksen kohteeksi. Kyseisestä dokumentista ei olla vielä keskusteltu virallisesti mutta eri maa ryhmät ovat toimittaneet omia ehdotelmiaan puheenjohtaja Salimille. Keskustelut käynnistyvät ministeriosuuden alkaessa huomenna.

Keskeinen linjaus poliittisen julistuksen kohdalla on se, pohjautuuko se puhtaasti toimintaohjelman tärkeimpiin kohtaan vai sanotaanko siinä jotain uutta. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuisi oikealta muisteltaessa sitä, kuinka paljon monet Rion julistuksessa kirjatut asiat ovat nousseet keskustelunaiheiksi ja jalostuneet vähitellen toiminnaksi aina lainsäädäntötasolla saakka. Koska Johannesburgin toimintaohjelman toteuttamisen jälkeenkin jää vielä paljon tehtävää kestävän kehityksen edistämisessä, olisi julistuksessa hyvä tehdä avauksia seuraavista askeleista. Näin lähtökohdat viiden tai kymmenen vuoden kuluttua käytäville neuvotteluille voisivat muodostua helpommiksi.

Indonesian People’s Forum käynnistyi

Eilen täällä alkoi valmistelukokouksen rinnalla Indonesian People’s Forum –niminen tapahtuma, jota varten paikalle on saapunut paljon ihmisiä kansalaisjärjestöistä eri puolilta indonesiaa ja muuta maailmaa. People’s Forumin ohjelmassa on suuri joukko erilaisia seminaareja ja työpajoja, joiden teemat linkittyvät varsin hyvin valmistelukokouksessa käsiteltäviin asioihin.

People’s Forum on myös sikäli tärkeä tapahtuma, että sen voi nähdä osana täkäläisen hallintokulttuurin edistämistä ja kansalaisyhteiskunnan rakentamista. Siirtyminen toimivaan demokratiaan pitkän Suharton valtakauden jälkeen on yhä käynnissä. Tässä järjestötoiminnan kehittämisellä on varmasti tärkeä osa. Kuten monista esimerkeistä tiedetään, on toimivan kansalaisyhteiskunta myös merkittävä tekijä ihmisten ihmisten yleisten elinolojen parantamisessa ja köyhyyden poistamisessa. Siksi onkin mukava kuulla, että suomalaisia kehitysyhteistyövaroja on suunnattu Indonesiassa järjestöjen tukemiseen. Ikävä kyllä juuri nyt näitä varoja ollaan puolittamassa. Toivottavasti päätös ehditään vielä pyörtää.

Aleksi Neuvonen 3.6.2002

Bali, Indonesia

Tulostettava versio