<< Palaa edelliselle sivulle | Siirry etusivulle >>
§ 1 Tavoitteet ja keinot järjestöyhteistyössä ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Ryhmän sisällä vallitsee jonkinlainen yhteisymmärrys kaupungin ”ekologisen urbanisoinnin” tarpeellisuudesta (ekologisesti kestävä = ilmastonmuutosta hillitsevä ja globaalia biodiversiteettiä ylläpitävä; urbaani: sekä rakenteeltaan että toiminnoiltaan). Rakentaminen on ensisijaisesti keskitettävä keskustaan (laajassa mielessä: Amurista Tammelaan), toissijaisesti muuhun olemassa olevaan rakenteeseen ja viimeisenä mahdollisuutena nykyisten tai jopa uusien asemien välittömään läheisyyteen. Vuorekseen tai varsinkaan Nurmi-Sorilan suuntaan ei pidä rakentaa.
Jonkin verran käytiin yleistä keskustelua siitä, missä määrin tarkoitus pyhittää keinot. Onko missään tilanteessa hyväksyttävää pyrkiä jyräämään tavoitteita läpi ylhäältä alaspäin? Minkälaiset keinot täyttävät ”jyräämisen” tunnusmerkit? Lopputulos oli kai hieman epämääräisesti, että pitää pyrkiä avoimuuteen, pätevään argumentointiin jne., vaikka käytännössä saatamme joutua mukaan strategiseen poliittiseen peliin siinä missä muutkin toimijat.
Muihin ympäristöjärjestöihin, kaupungin kaavoitukseen ja ympäristötoimeen sekä yliopistoon (ekokampus + aluetiede) on jo oltu yhteydessä.
Yhteys elinkeinoelämään: Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus), Pirkanmaan yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Elävä kaupunkikeskusta (perustetaan?)?
Pyritään luomaan yhteys koko poliittiseen kenttään. Kunnallisvaaleja kannattaa hyödyntää, kun tavoitteista ja toimista keskustellaan poliittisten päättäjien kanssa.
Lehtikirjoittelua valmistellaan keskustelun siirtämiseksi julkisuuteen.
Yhdyskuntarakenteen tehostamisen asiantuntijaseuranta on saanut kannatusta, mutta sen tarkempi muoto, aloitteentekijä yms. on auki.
§ 2 Omat näkemyksemme hyvästä kaupungista ja kaupunkisuunnittelusta
Puhuttiin kaupungin rakenteesta, mm. suljetusta korttelityypistä, joka luo puitteet eri sosiaalisten maailmojen syntymiselle katu- ja pihatilaan. Mallia tulee soveltaa tiukemmin tai löyhemmin riippuen kohteen sijainnista kaupunkirakenteessa sekä teknisistä ja kaupunkikuvallisista edellytyksistä (esim. julkisten rakennusten ympärille voidaan jättää niitä korostavaa tilaa). Pointti on kuitenkin, että kaupunkitilan eheyttämisellä (lue: tiivistämisellä) voi olla myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, varsinkin jos uudisrakentamisessa otetaan sosiaaliset tekijät huomioon, esim. rakentamalla oikeasti hyödyllisiä yhteistiloja (+ korttelipuutarhurin asunto tms.).
Sulkeutuneisuus tai umpinaisuus ei tarkoita, että korttelirakenteen pitäisi olla ruutukaavamainen. Vaikka ruutukaava on tyypillinen suomalaisille kaupungeille ja on varmasti vahva identiteettiä määrittelevä tekijä, umpinaisia tai puoliumpinaisia kortteleita voidaan myös rakentaa paljon vapaammin ja kiinnostavammin (ks. esim Lahden ajankohtainen hanke Rantakartano tai urbaaniaakkostemme kolmas planssi).
Kortteli- tai pienaluenäkökulmasta on ensin rakennettava korttelirakennetta pirstovat pysäköintikentät ja katutilan epäurbaanit aukot sekä turhat istutuskaistaleet tms. ”suojaviheralueet”, toissijaisesti muut vähäarvoiset pienehköt viheralueet, jotka muodostaisivat luontevan osan olemassa olevasta korttelirakenteesta ja/tai eheyttäisivät sitä ja vasta viimeiseksi voidaan harkita käyttökelpoisten viheralueiden nakertamista. Arvokkaiden viheralueiden ja laajojen viheraluekokonaisuuksien rakentamista on vältettävä.
§ 3 Uudet aktiivit, paikallisen yhteyshenkilön nimeäminen ja tehtävien jako
Kirsikka Siik toimii paikallisena yhteyshenkilönä (jota ei kuitenkaan kuormiteta vetovastuulla). Pyritään yhteisvastuuseen.
§ 4 Muut esille tulevat asiat
–
§ 5 Seuraava kaupsu-kokous
To 10.4. klo 18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Seuraava tapaaminen kuitenkin heti viikon päästä to 3.4. klo 16 Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimistolla, jolloin keskustellaan muiden ympäristöjärjestöjen kanssa ilmastonmuutoksen torjumisesta.
Tulostettu osoitteesta http://www.dodo.org. Copyright © Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry. Toteutus Adage Oy.
