Kansalaisjärjestöjen avoin kirje ympäristöministeri Backmanille
Julkaisuvapaa 31.5.2002 klo 1600
Kansalaisjarjestojen avoin kirje ymparistoministeri Backmanille
Nusa dua, Bali 31.5.2002
Hyvä ympäristöministeri Jouni Backman,
YK:n kestävän kehityksen Johannesburgin huippukokouksen keskeisin tavoite on Riossa vuonna 1992 sovittujen asioiden ja YK:n Millenium-julistuksen tavoitteiden toimeenpanon edistäminen. Nämä toimet määritetään nyt viimeistelyssä olevalla Johannesburgin toimintaohjelmalla, jonka sisällöllinen tuloksellisuus on toistaiseksi vielä epävarmaa. Huippukokouksen olisi kuitenkin tärkeää myös antaa maailmalle viesti sellaisista uusista tavoitteista, joita olisi hyvä tulevina vuosina työstää kohti konkreettisia sopimuksia. Yhdeksi voisi nyt nousta kysymys yritysten vastuullisuudesta kestävässä kehityksessä.
Yleisesti Johannesburg-prosessissa on toistaiseksi edistytty heikosti. Erityisesti ympäristöön liittyviä teemoja kuten kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin sekä luonnonvarojen käyttöön liittyviä tavoitteita on vahvistettava. Kestävän kehityksen edistäminen tulee tapahtua tasaisesti kaikki kolme osa-aluetta huomioiden ja niiden tavoitteita linkittäen eikä vuorotellen eri dimensioita painottaen. EU:lla tulee jatkossa olemaan yhä tärkeämpi rooli prosessin vetäjänä. Unionin on vahvistettava otettaan neuvotteluissa ja liittouduttava aktiivisesti erityisesti kehitysmaiden kanssa.
Johannesburgissa tulee sopia selkeästä aikatavoitteesta koskien ympäristön kannalta haitallisten tukiaisten poistamista. Asia on ollut esillä jo Riosta alkaen mutta konkreettisiin toimiin ei ole ryhdytty vaan haitalliset tukiaiset ovat päinvastoin lisääntyneet erityisesti OECD-maissa. Tukiaisten poistaminen on kuitenkin tehokkaimpia keinoja mitä valtioilla on käytössään. Tällaisilla toimilla saataisiin aikaan merkittävä harppaus kohti kestävää kehitystä.
Valtioiden pitää käynnistää neuvottelut sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta, jolla säädellään ylikansallisten yhtiöiden toimintaa. Sopimuksella voidaan varmistaa, että yhtiöt tukevat kestävää kehitystä ja noudattavat minimisosiaali- ja ympäristönormeja. Sopimusta ovat vaatineet mm. lukuisat kansalaisjärjestöt ja Euroopan parlamentti päätöslauselmassaan 16.5.2002. Neuvotteluissa mm. Norja, Sveitsi, Indonesia, Brasilia, Iran ja Argentiina ovat esittäneet samansuuntaisia tavoitteita.
Suomi ja EU on toiminut kiitettävästi edistäen toimintaohjelman tuotanto- ja kulutustapojen muuttamiseen tähtääviä toimia. Toimintaohjelmassa on sovittava kymmenvuotisen työohjelman tekemisestä vuoteen 2004 mennessä. Työohjelmaan tulee kuulua selkeä tavoitteen asettelusekä esitys tarvittavista mekanismeista ja indikaattoreista. Lisäksi olisipäästävä talouden kasvun ja luonnonvarojen kulutuksen absoluuttiseen irtikytkentään, jossa erityisesti kehittyneiden maiden tulee ottaa vastuu kulutuksen kohtuullistumisesta.
Jo perjantaina sovitussa puheenjohtajan paperin metsäosiossa esitetään välittömiä toimia laittomien puunhakkuiden saamiseksi kuriin. Suomi voisi olla tässä aktiivinen käytännön toimien ja partnershipien edistäjänä. Indonesian hallitus hakee aktiivisesti toimijoita kumppanuushankkeille tälle asialle yhdessä Japanin kanssa. Indonesian metsäministeri osallistuu 4.6. kansalaisjärjestöjen järjestämään keskustelutilaisuuteen laittomista hakkuista. Tämä olisi oiva tilaisuus hakea yhteistyön muotoja Suomen ja Indonesian hallitusten välillä niin, että ne tukisivat tulevia asian ympärille syntyviä aloitteita ja kumppanuushankkeita. Trooppisin terveisin,
Hanna Matinpuro, Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Aleksi Neuvonen, Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry. Oras Tynkkynen, Maan ystävät ry. Olli Turunen, Luonto-Liitto ry. Karoliina Öystilä, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry.