Vanha: Dodo Johannesburgissa

Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetystä YK:n ympäristö- ja kehityskokouksesta alkanut prosessi kokee uuden lakipisteensä Johannesburgissa Etelä-Afrikassa 26.8-4.9.2002 järjestettävässä Kestävän kehityksen huippukokouksessa (World Summit on Sustainable Development, WSSD).

Raportit huippukokouksesta:

• Huippukokous ei kyennyt asettamaan tavoitteita kestävälle kehitykselle (3.9)
• Poliitikkojen puheet nostattavat tunnelmaa (2.9.)
• Ohjelma valmistuu, arviointien aika koittaa (1.9.)
• Johannesburg: Ministereillä nyt mahdollisuudet läpimurtoon (31.8)
• Ilmastonsuojelu sivuosassa huippukokouksessa (29.8.)
• Toimintaan kannustavat sanamuodot lievenevät kestävän kehityksen toimintaohjelmassa (28.8)
• Kestävän kehityksen härkäviikot alkoivat (27.8.)
• Huippukokous alkaa, lopputulos yhä epävarma (26.8.)

Tiedotteita:

• JOHANNESBURG JÄI KAUAS TAVOITTEISTAAN (4.9.)
• Toimintaohjelma uhattuna? 30.8.
• Kasvun rajat - Rooman klubi ja Johannesburg: holistista näkemystä etsimässä -keskustelutilaisuus 19.6.
• Tiedote 11.6.: Kestävän kehityksen huippukokous kaatumassa yleisnäkemyksen puutteeseen.
• Tiedote 31.5.: Kansalaisjärjestöjen avoin kirje ympäristöministeri Backmanille
• Tiedote 14.5. Dodo HYYn ja muiden opiskelijajärjestöjen Johannesburg-seminaarista. Tapahtuman www-sivut.

Kestävän kehityksen huippukokouksen taustaa

Valitettavasti Rion vuoden 1992 kokouksen tavoitetta kestävän kehityksen saavuttamiseksi 21. vuosisadan alkaessa ei ole onnistuttu lähellekään toteuttamaan. Riossa tehtyjen sopimusten (Rion julistus, Agenda 21 sekä ilmasto-ja biodiversiteettisopimukset sekä metsäperiaatteet) antamaa suuntaa on nyt tarkoitus hakea Johannesburgissa uudelleen ja entistä voimallisemmin mm sopimalla kestävän kehityksen toteuksen keinoista, erityisesti rahoituksesta.

Johannesburgin tavoitteet

Johannesburgista odotetaan kolmea asiakirjaa:

• Poliittista julistusta, jossa esitetään uusia sitoumuksia kestävän kehityksen saavuttamiseksi
• Toimintaohjelmaa, joka linjaa hallitusten toimintaa
• Uudenlaisia kumppanuussitoumuksia, joiden toteuttamiseen voisivat liittyä myös muut kuin valtiolliset tahot (kuten yritykset, paikallishallinto ja järjestöt).

Huippukokouksen keskeiset teemat, joita käsitellään yksityiskohtaisesti valmisteilla olevassa toimintaohjelmassa, ovat seuraavat:

• Köyhyyden poistaminen
• Kestämättömien tuotanto- ja kulutustottumusten muuttaminen
• Globalisaatio kestävän kehityksen palveluksessa
• Luonnonvarojen kestävä käyttö

Todennäköisesti erityishuomiota tulevat saamaan myös kestävä kehitys terveystavoitteiden välineenä, kestävän kehityksen toteuttaminen Afrikassa, pienten saarivaltioiden ongelmat sekä kestävän kehityksen rahoitus ja teknologian siirto.

Ikävä kyllä esimerkiksi Euroopan unioni on pahasti myöhässä omien painopisteidensä teroittamisessa epäonnistuttuaan niiden nimeämisessä Barcelonan huippukokouksessa. Erityisenä EU:n painopisteenä on ollut kulutus- ja tuotantotapojen muuttaminen, jonka valmistelussa Suomella on ollut merkittävä rooli.

Mitä Dodo ajaa huippukokouksessa?

1. Yhä useammin erilaisia toimia perustellaan yhdellä kestävyyden ulottuvuudella, vaikka kestävä kehitys on nimenomaan kaikkien ulottuvuuksien huomioimista ylisukupolvisesta näkökulmasta tarkasteltaessa.
2. Osin sosiaalisella ja taloudellisella kestävyydellä perustellaan esimerkiksi ympäristön kannalta haitallisten tukiaisten ylläpitämistä. Usein tukiaisjärjestelyt vain hidastavat kestävämpään ratkaisumalliin siirtymistä. Dodo ry painottaakin, että kestävän kehityksen toimintaohjelman tulisi asettaa tavoite haitallisten tukiaisten poistamisen aikataulusta.
3. Suomi on huippukokouksen valmisteluissa ajanut talouskasvun ja haitallisen ympäristövaikutusten keskinäiseen irtikytkentää pyrkivää toimintaohjelmaa. Välttämättömänä ehtona irtikytkennälle on luonnonvarojen tehokkaampi käyttö eli ekotehokkuus. Siihen kannustamiseksi olisi haittojen näyttävä tuotteiden hinnoissa. Haittojen kustannusten lisääminen hyödykkeiden hintoihin tulisikin nostaa toimintaohjelman keskeiseksi toteuttamisvälineeksi.
4. Rion kokouksen julistuksen ensimmäisessä periaatteessa todetaan, että “ kestävän kehityksen pääpaino on ihmisten hyvinvoinnissa”. Tästä asetelmasta ei olla edetty kymmenessä vuodessa mihinkään, vaan pikemminkin ihmisten hyvinvointi tuntuu vain korostuneen. Dodo ry. mielestä tulisi nyt pohtia, olisiko seuraava askel vahvemman luontosuhteen määritteleminen. Tällainen aloite voisi olla kestävän kehityksen painopisteen laajentaminen Johannesburgin poliittisessa julistuksessa ihmisten hyvinvoinnista kattamaan myös muiden elollisten olioiden hyvinvointi. Tämä syventäisi sitoutumista pitkäjänteisiin toimiin ekosysteemien sopeutumiskyvyn turvaamiseksi. Dodo tukee myös Maapallon perustuslain (The Earrth Charter Initiative) hyväksymistä ja kehottaa hallituksia ja muita yhteisöjä puoltamaan tätä aloitetta.

Dodo vahvasti mukana valmisteluissa

Dodo on ollut vahvasti mukana Suomen kansallisen Johannesburg-valmistelukomitean työskentelyssä. Dodo tukee voimakkaasti Suomen ja EU:n pyrkimystä kestämättömien tuotanto- ja kulutustapojen muuttamiseksi. Tähän liittyen Dodo painottaa erityisesti kestävän kehityksen kannalta haitallisten tuotannon ja kaupan tukien poistamista ja erilaisten ulkoisvaikutusten siirtämistä hintoihin mm. haittaveroina.

Dodo pyrkii myös painottamaan, että Johannesburgissa tehtävissä sopimuksissa kestävän kehityksen ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus tulisi nähdä yhtenevinä eikä käsitellä niitä erillisinä intresseinä.

Dodon piirissä tärkeäksi koetaan myös kansalaisten osallistumismahdollisuuksien merkitys kestävän kehityksen toteuttamisessa. Tämä liittyy läheisesti mm. köyhyyden poistamista, kulutustapojen muutosta ja kestävää globalisaatio koskeviin teemoihin.

Järjestön keskeisiä painopistealueita Johannesburgin kokoukselle työstetään eteenpäin kesän aikana.

Balin valmistelukokouksen 24.5.-7.6. Suomen valtuuskuntaan osallistui Dodon edustajana Aleksi Neuvonen, joka raportoi kokouksesta päivittäin Dodon www-sivuille:

• Kestävän kehityksen huippukokouksen valmistelut kokivat taas epäonnistumisen (7.6.)
• Ministerien kauniit puheetkaan tuskin enää auttavat kestävän kehityksen toimintaohjelman valmistumista (6.6)
• Maailman ympäristöpäivä ja Megawati avaavat ministerikokouksen (5.6.)
• Poliittisten päätösten aika koittaa Balilla (4.6.)
• Balin valmistelukokouksessa toimintaohjelma yhä kesken (3.6.)
• Jännitys tiivistyy Balilla (31.5.)
• Ensimmäinen palanen Johannesburgin huippukokouksen tuloksista valmistumassa? (30.5.)
• Kestävän kehityksen kumppanuuksista nyt tiukkaa vääntöä (29.5.)
• Kestävän kehityksen sitoumuksia rakennetaan Balilla (28.5.)

Neuvosen raportit kolmannesta, New Yorkissa 25.3.-5.4. pidetystä valmistelukokouksesta:

• Toimintaohjelma kestävälle kehitykselle syntyy ylimääräisessä valmistelukokouksessa (5.4.2002)
• Tiellä Johannesburgiin etsitään nyt mahdollisuutta lisäneuvotteluille (3.4.2002)
• Tehokas neuovottelutaktiikka yhä kateissa kestävän kehityksen toimintaohjelman työstössä (2.4.2002)
• Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma syntyy takkuisasti (28.3., 1.4.2002)
• Konkreettisia toimia kestävälle kehitykselle haetaan ensi viikolla (27.3.2002)
• Kestävän kehityksen neuvotteluissa päästiin tiistaina asiaan (26.3.2002)
• Kestävän kehityksen huippukokouksen valmistelukokous alkoi aikalisällä (25.3.2002)

Lisätietoja Kestävän kehityksen kokouksesta:

• Ministeriöiden yhteiset Johannesburg-sivut
• Suomen YK-liiton Ympäristö kutsuu –sivut
• YK:n sivut Johannesburgin huippukokouksesta
• Isäntämaa Etelä-Afrikan huippukokoussivut

Tulostettava versio