johannesburg esitys

KALVOSARJA, v. 1.1
Kalvo 1:
Mitä Johannesburgissa tulisi saavuttaa?
Kansalaisjärjestöjen näkemyksiä huippukokouksen tavoitteista
Aleksi Neuvonen
Dodo-Tulevaisuuden elävä luonto ry.
Kalvo 2:
Johannesburgin kaksi prosessia
1) Toimeenpano, sopimukset (kestävän kehityksen toimintaohjelma ja kumppanuudet)
-Rion asettaman kurssin terävöittäminen Johannesburgissa
-Johannesburg on konkreettisia toimia, "implementointikokous"
2) kestävän kehityksen sanoman levittäminen koko maailmalle (Johannesburgin
julistus)
-mediatapahtuma
- Vrt. Rion vaikutukset monissa uusissa paikoissa (paikallisagendatyö, kansallinen
metsäohjelma)
->nyt pitäisi saada vastaavia uusia aloitteita
Kalvo 3:
Sopimukset
-EU:n ja Suomen aloite tuotanto- ja kulutustapoja koskevasta kymmenen vuoden
toimintaohjelmasta erittäin hyvä.
-Toivotaan, että irtikytkennästä saadaan entistä laajempi keskustelu
-Keskeiset poliittiset toimet: ympäristön kannalta haitallisten tukien
poistaminen ja ulkoisvaikutusten huomioiminen
-EU:llan paljon työtä näiden realisoimiseksi sektoripolitiikoissaan

Paavo Lipponen 14.5. Johannesburg-seminaarissa:
 “Suomessakin ollaan vasta alussa tässä integroinnissa”
Kalvo 4:
Ympäristölle haitalliset tuet on poistettava
- Ympäristönsuojelua syytetään usein kalliiksi menoeräksi. Kuitenkin julkinen sektori tukee monin ympäristöä pilaavaa toimintaa. Poistamalla nämä tuet voidaan yhtaikaa säästää ja suojella ympäristöä
- Huomattavan osan valtiontuista saa raskas teollisuus vahvojen lobbausryhmiensä ansioista
- Ääriesimerkki: EU tukee yhtaikaa sekä ylisuurten kalastuslaivastojen pienentämistä että niiden kasvattamista
 
- Maataloustuistakin suuri osa on kohdennettu ympäristön kannalta kovin epäedullisesti

Kalvo 5:
Haitat on sisäistettävä hyödykkeiden hintoihin
- Talouskasvun ja ympäristön pilaamisen irtikytkentä vaatii huomattavaa ekotehokkuuden paranemista
- Tehokkuuden maksimointi puolestaan vaatii hintamekanismin käyttöä. Hintamekanismi saa ihmiset ottamaan toimiensa ympäristövaikutukset paremmin huomioon päätöksessään, vaikkei heillä olisi mitään suoraa tietoa toimiensa ympäristövaikutuksista
- Voidaan toteuttaa huutokauppaamalla päästökiintiöitä, haittaverottamalla ympäristön pilaamista tms., jolloin informaatio jokaisen tuotteen tai tuotantotavan haitallisuudesta sisäistyy osaksi sen hintaa
- Em. mekanismin tuomilla tuloilla voidaan keventää työn verotusta, mikä työllisyyden parantamisen ohessa nopeuttaa tuotantorakenteen siirtymistä teollisuustuotannosta
palveluihin (mukl. korjaaminen)

Kalvo 6:
Kestävän kehityksen poliittinen julistus
- Kestävä kehitys on kokonaisuus, joka tulisi ymmärtää mahdollisuuksien turvaamisena etäisille tuleville sukupolville
- Sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset ovat tärkeitä, mutta niitä ei tule käyttää verukkeina tinkimiselle kestävästä ympäristönsuojelusta
- Nyt lähes mitä tahansa puolustetaan jollain kestävän kehityksen ulottuvuudella (esim. liikakalastusta)
- Nyt valitettava tilanne on totta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin
 
Kalvo 7:
Julistuksen ja kokouksen luomat edellytykset tuleville toimille
-Suurimmat haasteet vielä vastaamatta
Kalvo 7a
Maailman ekologinen jalanjälki -käppyrä
Kalvo 7b
Puhtaan makean veden käyttömahdollisuus -pylväät
Kalvo 8
Näihin haasteisiin vastaamiseen ei kyetä Johannesburgin toimintaohjelmalla
vielä vastaamaan. Viestiä kestävä kehitys välttämättömyydestä on levitettävä
vielä laajemmin ihmisten pariin, jotta kehitys kulkisi oikeasti kohti
kestävää elämäntapaa. Siksi on tärkeää, että Johannesburg antaa vahvan
viestin siitä, mihin päin ihmiskunnan tulisi kulkea.
Kalvo 9
Rion julistus, ensimmäinen periaate:
"Human beings are at the centre of concerns for sustainable development.
They are entitled to a healthy and productive life in harmony with nature."
-Missään YK:n sopimuksessa ei vieläkään puhuta muiden eliöiden hyvinvoinnin
huomioimisesta.
Kalvo 10
-Riittääkö ihmiskeskeinen käsitys kestävästä kehityksestä riittäviin
toimiin?
-Olisiko seuraava askel vahvemman luontosuhteen määritteleminen?
-ei tarkoita vielä sitoutumista eläinten oikeuksiin tai luonnon itseisarvoon
-Ottako Johannesburg askeleita tähän suuntaan? Jos ei, niin milloin otetaan?
Kalvo 11
Luontosuhde ja kestävä kehitys
-ihmisapinat, ihmisen lähimmät sukulaiset, saattavat kadota pian. Esim.
vuorigorilloja jäljellä alle 460 kappaletta.
-www.koko.org [siis se saitti esiin] -Koko viittoo
-Minkälaisen mahdollisuuden ymmärtää suhdettamme muihin lajeihin – ja itseemme - viemme
tulevilta sukupolvilta jos ihmisapinat katoavat?
-geneettinen informaatio katoaa
- Ymmärrämmekö ekosysteemien sopeutumiskyvn säilyttämisen tärkeyden?
 

Tulostettava versio