Salolainen: ”Ihmiskunta ajaa tätä menoa helvettiin, mutta ensimmäisessä luokassa”

EU:n ympäristöpolitiikan demokratisoiminen? -seminaari Helsingin yliopistolla

Ministeri Pertti Salolainen näkee tämänhetkiset toimet ympäristöongelmien ratkaisemiseksi pahasti riittämättöminä ja ihmiskunnan tulevaisuuden sen vuoksi hyvin uhatuksi. Valtiosihteeri Stefan Wallin puolestaan uskoo, että taloudellisilla ohjauskeinoilla voidaan saavuttaa ympäristöasioissa edistystä. Vuoden alussa ympäristöministeriksi nouseva RKP:n puheenjohtaja Wallin olisi kiinnostunut hillitsemään ilmastonmuutosta kansalaisten henkilökohtaisilla päästökiintiöillä ja niiden kautta syntyvällä päästökaupalla. Salolainen ja Wallin puhuivat Dodo ry:n järjestämässä EU:n ympäristöpolitiikan demokratisoiminen? -seminaarissa Helsingin yliopistolla 8.11.

Dodo ry:n seminaarin lähtökohtana oli luoda katsausta eurooppalaisen ympäristöpolitiikan rooliin ja muutokseen. Tilaisuuden avannut Dodo ry:n puheenjohtaja Aleksi Neuvonen nosti esiin sekä ympäristöongelmien että demokratian muutoksen: Ympäristöongelmista on tullut yhä globaalimpia ja siksi kansallisin keinoin vaikeammin hallittavia. Demokraattinen päätöksenteko puolestaan näyttäytyy kansalaisille yhä etäisempänä ja suurten kollektiivisten päätösten läpivieminen käy yhä tehottomammaksi. ”Silti kansalaiset uskovat valtavasti esimerkiksi Eduskunnan kykyyn ylläpitää toimivaa yhteiskuntaa. Eduskunta ei kuitenkaan yksin mahda mitään ilmastonmuutoksen kaltaiselle uhalle”, havainnollisti Neuvonen.

Ympäristöministeriön poliittinen valtiosihteeri Stefan Wallin esitteli Suomen aloitetta EU:n uuden sukupolven ympäristöpolitiikaksi. Käynnissä olevalla EU-puheenjohtajuuskaudella esitelty aloite pyrkii siirtämään ympäristönsuojelun painopistettä kohti ekotehokkuus- ja elinkaariajattelua. Näin kyettäisiin vastaamaan globaalistuneen ja hajautuneen tuotannon luomiin haasteisiin ja ulottamaan EU:n korkeaa ympäristönsuojelun tasoa myös Euroopan rajojen ulkopuolelle. Wallinin mukaan lähivuosien suuri kysymys ympäristönsuojelussa on taloudellisten ohjauskeinojen nykyistä laajempi hyödyntäminen. Tällaisesta selkeä esimerkki olisi siirtyminen ajoneuvojen hankinnan verottamisesta niiden päästöjen verottamiseen, jolloin vähäpäästöisten autojen käyttö lisääntyisi.

Stefan Wallinin mukaan uusi ja kiinnostava tapa suitsia ilmastonmuutosta olisi jakaa kansalaisille henkilökohtaiset päästökiintiöt. Tällöin ilmastoystävällistä elämäntapaa harjoittavat kansalaiset voisivat myydä ylimääräisi päästöoikeuksiaan niille, jotka esimerkiksi lentävät tai ajavat yksityisautoilla paljon. Wallinin mukaan tämä nyt utopistisilta tuntuva idea voi toteutua yllättävänkin läheisessä tulevaisuudessa.

WWF Suomen hallintoneuvoston puheenjohtaja, ulkomaankauppaministerinä Suomen EU-jäsenyysneuvotteluja johtanut Pertti Salolainen kertoi, etteivät ympäristöasiat olleet oikeastaan millään tavalla mukana Suomen jäsenyysneuvotteluissa. Salolaisen mukaan ympäristöasiat eivät ole vieläkään politiikan keskiössä ja siksi ratkaisut eivät etene samaa tahtia kuin ympäristöongelmien syvenemisen kanssa. ”Ihmiskunta ajaa tätä menoa helvettiin, mutta ensimmäisessä luokassa”, summasi ministeri Pertti Salolainen pessimistisen näkemyksensä ympäristöongelmien kärjistymisestä.

Kansalaisten osallistumista Euroopan unionin ympäristönsuojeluun liittyviin ohjelmiin tutkinut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Valve totesi, että ympäristöpolitiikan suhde kansalaisiin on hyvin jakautunut. Yhtäältä eurooppalainen ympäristöpolitiikka pyrkii keskittymään yhä enemmän määrittelemään sisällöllisten lopputulosten sijaan hallinnollisten prosessien kriteerejä. Tämä on osin ristiriidassa sen kanssa, että ympäristöpolitiikan toinen keskeinen pyrkimys on osallistaa kansalaiset. Se on vaikeaa, jos arjessa kohdatut ympäristöongelmien ratkaisut etäännytetään prosessien määrittelyksi.

Dodo ry:n järjestämä tilaisuus oli osa EU:n ympäristöpolitiikkaa käsittelevää hanketta, joka on saanut tukea Ympäristöministeriöltä.

Lisätietoja
Aleksi Neuvonen
Dodo ry:n puheenjohtaja
aleksi.neuvonen [at] dodo.org
puh. 050 534 4241

Tulostettava versio