Kansalaisjärjestöjen avoin kirje ympäristöministeri Backmanille

Julkaisuvapaa 31.5.2002 klo 1600

Kansalaisjarjestojen avoin kirje ymparistoministeri Backmanille

Nusa dua, Bali 31.5.2002

Hyvä ympäristöministeri Jouni Backman,

YK:n kestävän kehityksen Johannesburgin huippukokouksen keskeisin tavoite on
Riossa vuonna 1992 sovittujen asioiden ja YK:n Millenium-julistuksen
tavoitteiden toimeenpanon edistäminen. Nämä toimet määritetään nyt
viimeistelyssä olevalla Johannesburgin toimintaohjelmalla, jonka
sisällöllinen tuloksellisuus on toistaiseksi vielä epävarmaa.
Huippukokouksen olisi kuitenkin tärkeää myös antaa maailmalle viesti
sellaisista uusista tavoitteista, joita olisi hyvä tulevina vuosina työstää
kohti konkreettisia sopimuksia. Yhdeksi voisi nyt nousta kysymys yritysten
vastuullisuudesta kestävässä kehityksessä.

Yleisesti Johannesburg-prosessissa on toistaiseksi edistytty heikosti.
Erityisesti ympäristöön liittyviä teemoja kuten kestäviin tuotanto- ja
kulutustapoihin sekä luonnonvarojen käyttöön liittyviä tavoitteita on
vahvistettava. Kestävän kehityksen edistäminen tulee tapahtua tasaisesti
kaikki kolme osa-aluetta huomioiden ja niiden tavoitteita linkittäen eikä
vuorotellen eri dimensioita painottaen. EU:lla tulee jatkossa olemaan yhä
tärkeämpi rooli prosessin vetäjänä. Unionin on vahvistettava otettaan
neuvotteluissa ja liittouduttava aktiivisesti erityisesti kehitysmaiden
kanssa.

• Johannesburgissa tulee sopia selkeästä aikatavoitteesta koskien
  ympäristön kannalta haitallisten tukiaisten poistamista. Asia on ollut
  esillä jo Riosta alkaen mutta konkreettisiin toimiin ei ole ryhdytty vaan
  haitalliset tukiaiset ovat päinvastoin lisääntyneet erityisesti OECD-maissa.
  Tukiaisten poistaminen on kuitenkin tehokkaimpia keinoja mitä valtioilla on
  käytössään. Tällaisilla toimilla saataisiin aikaan merkittävä harppaus kohti
  kestävää kehitystä.
• Valtioiden pitää käynnistää neuvottelut sitovasta kansainvälisestä
  sopimuksesta, jolla säädellään ylikansallisten yhtiöiden toimintaa.
  Sopimuksella voidaan varmistaa, että yhtiöt tukevat kestävää kehitystä ja
  noudattavat minimisosiaali- ja ympäristönormeja. Sopimusta ovat vaatineet
  mm. lukuisat kansalaisjärjestöt ja Euroopan parlamentti päätöslauselmassaan
  16.5.2002. Neuvotteluissa mm. Norja, Sveitsi, Indonesia, Brasilia, Iran ja
  Argentiina ovat esittäneet samansuuntaisia tavoitteita.
• Suomi ja EU on toiminut kiitettävästi edistäen toimintaohjelman
  tuotanto- ja kulutustapojen muuttamiseen tähtääviä toimia.
  Toimintaohjelmassa on sovittava kymmenvuotisen työohjelman tekemisestä
  vuoteen 2004 mennessä. Työohjelmaan tulee kuulua selkeä tavoitteen asettelusekä esitys tarvittavista mekanismeista ja indikaattoreista. Lisäksi olisipäästävä talouden kasvun ja luonnonvarojen kulutuksen absoluuttiseen
  irtikytkentään, jossa erityisesti kehittyneiden maiden tulee ottaa vastuu
  kulutuksen kohtuullistumisesta.
• Jo perjantaina sovitussa puheenjohtajan paperin metsäosiossa
  esitetään välittömiä toimia laittomien puunhakkuiden saamiseksi kuriin.
  Suomi voisi olla tässä aktiivinen käytännön toimien ja partnershipien
  edistäjänä. Indonesian hallitus hakee aktiivisesti toimijoita
  kumppanuushankkeille tälle asialle yhdessä Japanin kanssa. Indonesian
  metsäministeri osallistuu 4.6. kansalaisjärjestöjen järjestämään
  keskustelutilaisuuteen laittomista hakkuista. Tämä olisi oiva tilaisuus
  hakea yhteistyön muotoja Suomen ja Indonesian hallitusten välillä niin, että
  ne tukisivat tulevia asian ympärille syntyviä aloitteita ja
  kumppanuushankkeita.
  Trooppisin terveisin,

Hanna Matinpuro, Suomen luonnonsuojeluliitto ry.
Aleksi Neuvonen, Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry.
Oras Tynkkynen, Maan ystävät ry.
Olli Turunen, Luonto-Liitto ry.
Karoliina Öystilä, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry.

Tulostettava versio